Kotisivu

Kolme kaupunkijärjestelmää

ajattelu - malli - teoria

Tekijä: Leo Kosonen
leo.kosonen@urbanfabrics.fi
30.11.2013

Tämä kirja

Tämä web-pohjainen kirja on Kolmen kaupunkijärjestelmän malli -projektin työkalu ja tuote. Projektista käytetään myös nimeä UF tai Urban Fabrics -projekti, ja se on Suomen ympäristökeskus SYKE:n projekti. Kirjassa on myös englanninkielinen sivusto. Uuden kaupunkimallin kannalta keskeiset teoreettiset löydökset on esitetty sivuilla ajattelu - malli - teoria, ja kolmen kaupunkijärjestelmän malli on esitelty sivulla Kohdekaupunkien malli. Kohdekaupunkien kaupunkijärjestelmien kehityksen aikasarjat 1960-2010 on esitelty sivuilla, joihin pääset klikkaamalla yläpalkin Historia -riviltä kohdan "Yleistä".

Muut, harmaalla merkityt sivut ovat tyhjiä. Toistaiseksi ne ainoastaan kuvaavat luokitusta, jota aineistojen kokoamisessa ja analysoinnissa on käytetty. Sivujen täyttö jäi toteutumatta, kun tutkimustyö suunnattiin kansainvälisen teoreettisen aineiston tuottamiseen tammikuussa 2013. Tuolloin oli käynyt selväksi, että jalankulku- joukkoliikenne- ja autokaupungin järjestelmien kehitystä ei ole kansainvälisellä tasolla seurattu eikä dokumentoitu, joten sivujen täyttö olisi vaatinut enemmän resursseja kuin oli käytettävissä. Toisaalta yhteistyö professori Peter Newmanin kanssa avasi mahdollisuuden teoreettisiin pohdintoihin ja kehitystyöhön, joka haluttiin käyttää hyväksi. Vaikka projekti suuntautui uuden teoria-aineiston tuottamiseen, tuotti se myös paljon kirjan jäsentelyn mukaista perusaineistoa ja luonnoksia, ja tyhjät sivut pyritään täyttämään projektissa tuotetulla aineistolla, mikäli se jatkossa osoittautuu mahdolliseksi.

UF-projektin tuloksia esiteltiin Helsingissä SYKE:n kansainvälisessä seminaarissa, jossa pääpuhujana oli professori Peter Newman 24.10.2013 sekä kansallisessa seminaarissa, jossa UF -yhteenvedon esitti Leo Kosonen 25.10.2013. Muissa yhteyksissä projektin tuloksia on esitelty Kuopiossa 11.9.2013 , ohjausrymässä 16.9.2013. sekä ohjausrymässä 24.1.2014.

Projekti tuottaa uuden kaupunkimallin

Tämän UF -tutkimusprojektin tarkoituksena on tuottaa uuden ajattelutavan mukainen uusi kaupunkimalli. Malli on tarkoitettu käytännön työkaluksi, joka nykyisiä malleja paremmin palvelee kaupunkien kokonaisvaltaista kehittämistä, suunnittelua ja tutkimusta. Työ pohjautuu Kuopiossa käytetyn kaupunkimallin ajattelutapaan, kokemuksiin ja aineistoihin. Tutkimuksessa tuota jalankulku- joukkoliikenne- ja autokaupungin pilottimallia on käytetty neljän kohdekaupungin analysointiin. Samalla "Kuopion mallina" tunnettua mallia on testattu paikallisella ja kansallisella tasolla sekä kehitetty. Uusi malli sovitetaan kohdekaupunkien mittasuhteisiin, mutta tarkoitus on, että sitä voidaan käyttää hyväksi myös muilla Suomen kaupunkiseuduilla.

Projektin kansainvälinen vaihe osoitti, että uutta ajattelutapaa ja sen mukaisia uusia malleja voidaan käyttää myös kansainvälisellä tasolla. Näyttääkin siltä, että ne ovat käyttökelpoisia ja tehokkaita työkaluja minkä tahansa maailman kaupungin analysoinnissa. Alkuperäisenä tavoitteena oli, että uusi malli tukeutuisi vastaavaan kansainvälisen tason kokonaisteoriaan. Kävi kuitenkin selväksi, että valmista kolmen kaupunkijärjestelmän teoriaa ei ole saatavilla. Toisaalta selvitystyö ja erityisesti neuvottelut professori Peter Newmanin kanssa Australian Perthissä vahvistivat uuden teorian mahdollisuuden ja tarpeellisuuden. Ohjelmointi muuttui, kun uuden teorian laatiminen yhdessä professori Newmanin kanssa osoittautui mahdolliseksi ja yhteistyö käynnistyi talvella 2012. Vastaavasti tämän UF -projektin työ painottui ohjelmoitua enemmän uuden teorian perusosien kokoamiseen ja tuottamiseen.

Kaupunkijärjestelmät (Urban Fabrics)

Kaupunkijärjestelmillä, joihin tämä uusi ajattelutapa kohdistuu, ei ole valmiita vakiintuneita suomalaisia tai englanninkielisiä nimiä. On siis ollut tarpeen valita sanat, joille tämän ajattelutavan ja uuden teorian myötä annetaan uusia erityismerkityksiä. ”Kaupunkijärjestelmä” on perusnimitys, jota käytetään muodoissa:

Vastaava englanninkielinen perusnimitys on ”Fabric”, jota käytetään muodoissa "Walking City Fabric", "Transit City Fabric" ja "Car City Fabric". Yleistermeinä käytetään nimityksiä "City Fabric", kun puhutaan varsinaisesta kaupunkialueesta ja "Urban Fabric", kun puhutaan koko seudun järjestelmistä tai järjestelmistä yleensä.

Tässä kirjassa kaupunkijärjestelmiä tarkastellaan dynaamisina rakennetun kaupunkiympäristön järjestelminä , joita kaupunkilaisten elintavat pitävät yllä ja muokkaavat. Fyysiset järjestelmät puolestaan asettavat puitteet elintavoille sekä luovat edellytyksiä niiden muutoksille. Tarkastelu on painottunut kaupunkijärjestelmien nykytilanteen ja historian selvittämiseen (historia). Sen rinnalla on tarkasteltu kaupunkijärjestelmien kehitykseen vaikuttaneita teorioita, malleja ja suunnitelmia (teoriat) sekä kaupunkikehityksen puitteita ja haasteita (haasteet). Nämä tarkastelut ovat tuottaneet paljon aineistoja, joita kuitenkaan ei toistaiseksi ole ollut mahdollista muokata julkaistavaan muotoon. Kyseiset sivut ovat siten vielä pääosin tyhjiä, mutta täyttyvät, kun aineistoja testataan ja uuden teorian kirjoittaminen etenee.

Ajattelu, malli, teoria

Kaupunkijärjestelmät tunnistetaan kolmella tarkkuustasolla, jotka ovat ajatustapa, malli ja teoria. Perustana on uusi ajattelu, joka tunnistaa kaupungeissa kolme kokonaisvaltaista, rinnakkaista kaupunkijärjestelmää: autokaupungin, joukkoliikennekaupungin ja jalankulkukaupungin. Vallitsevat ajattelutavat, jotka pohjautuvat viime vuosisadan alussa syntyneeseen "Modernin kaupungin" ajattelutapaan, eivät näitä kaupunkijärjestelmiä tunnista. Tämä on mitä ilmeisimmin suuri puute ja vakava virhe, koska kaupunkijärjestelmät eivät ole katoamassa tai sulautumassa vaan päinvastoin erilaistuvat ja vahvistuvat. Kolmen kokonaisvaltaisen kaupunkijärjestelmän tunnistaminen luo edellytykset koko kaupungin ymmärrettävälle mallintamiselle. Samalla se osoittaa, että ajattelu, joka ei tunnista kaupunkijärjestelmiä, tuottaa joko liian yksinkertaisia yleistyksiä tai niin monimutkaisiä mallinnuksia, että ne eivät ole enää ymmärrettäviä eivätkä käyttökelpoisia. Yleensä perinteinen kokonaisajattelu, joka ei tunnista kaupunkijärjestelmiä, johtaa autokaupungin ylikorostumiseen ja yksipuoliseen kehittämiseen.

Uuden ajattelutavan lisäksi kaupunkijärjestelmien tunnistamisessa ja tarkastelussa on käytetty uuden ajattelutavan mukaisia Kolmen kaupunkijärjestelmän malleja. Yleismalli, joka on tuotettu tässä tutkimuksessa, on selostettu malli -sivulla.

Uuden ajattelutavan ja mallien käytön pohjalta on jo ehtinyt syntyä myös uutta kaupunkiteoriaa. Tätä uutta teoreettista ajattelua on tässä tutkimuksessa koottu yhteen ja kehitetty. Uuden teorian laadinnan suuntaviivoja ja tuloksia esitellään teoria -sivulla.

Aineistot

Tämän kirjan kansainvälinen osuus perustuu aineistoihin, jotka tuotin CUSP-instituutissa (Curtin University Sustainability Policy Institute, Fremantle, Perth, Western Australia), työskennellessäni professori Peter Newmanin kanssa kymmenen kuukauden ajan. Yhteistyö johti uuden kaupunkiteorian laadinnan käynnistymiseen ja ensimmäisten luonnosten laadintaan. Edellä todetun Helsingin seminaarin lisäksi teorian luonnosaineisto on esiteltilty Australian kansallisen tiedejärjestön (CSIRO, The Commonwealth Scientific and Industrial Research Organisation) tiedesymposiumissa kesäkuussa 2013. (Sience Frontier Symposium_Sustainability and Cities by CSIRO at Melbourne 12-14 June 2013).

Kansainvälisessä osuudessa on käytetty suomalaisten kohdekaupunkien aineistoja, kansainvälistä kirjallisuutta sekä Australian vierailun aikana tuotettuja ulkomaisten kaupunkien analyyseja. Kirjallisuustutkimuksessa ja kaupunkianalyyseissa on keskitytty aineistoihin, jotka parhaiten tarjoavat tietoa kaupunkijärjestelmistä ja niiden kehityksestä. Uuden ajatustavan, kaupunkimallin ja teorian kokoaminen on suurelta osin tukeutunut professori Peter Newmanin tuottamiin aineistoihin sekä hänen kanssaan käytyihin keskusteluihin. Myös muiden kollegojen palautteet ovat olleet tärkeitä.

Tässä tutkimusprojektissa tuotettu kolmen kaupunkijärjestelmän malli pohjautuu ”Kuopion mallina” tunnettuun kaupunkimalliin, jota Kuopiossa on menestyksekkäästi käytetty lähes kahden vuosikymmenen ajan. Arvion Kuopion tuloksista voit lukea esimerkiksi professori Raine Mäntysalon artikkelista. Kuopion mallin metodiikkaa käytettiin neljän kohdekaupungin analyysissa, joka tehtiin keväällä 2012. Työn aikana määritelmiä ja luokituksia testattiin, uudistettiin ja täydennettiin. Kohdekaupunkeina tässä tutkimuksessa on ollut neljä suomalaista keskisuurta kaupunkia, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Oulu. Uuteen ajatustapaan perustuvaa kaupunkimallia on käytetty ja kehitetty myös kansallisella tasolla Kara- verkoston sekä SYKE:n tutkimusprojekteissa. Tärkeimpiä näistä ovat UZ Urban Zone- projekti sekä KatuMetro -projekti, joiden tuloksia on käytetty hyväksi tässä UF -projektissa.

Taustaa

Minä olen Leo Kosonen. Olen tämän UF-projektin päätutkija ja kirjan kirjoittaja. Olen arkkitehti. Kaupunkisuunnittelutehtävissä olen toiminut neljän vuosikymmenen ajan, tästä 24 vuotta Kuopion yleiskaava-arkkitehtina ja kaavoituspäällikkönä. Tämän projektin ajan työskentelen tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa. Jos sinulla on kirjaa tai kirjan aihepiiriä koskevia kommentteja, voit ottaa minuun yhteyden osoitteessa: leo.kosonen@urbanfabrics.fi.

Projektityö käynnistyi 1.1.2012. Projekti päättyy 28.2.2014. Projektin rahoittajia ovat Tekes, neljä kaupunkia, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Oulu sekä neljä yritystä, Koiviston Auto, SITO, Skanska ja YIT.