Tuote - Kohdekaupunkien malli

Kohdekaupunkien malli

kotisivu


Kuopio, luonnos 17.01.2014

Yleistä

Kolmen kaupunkijärjestelmän malli on tämän UF-projektin päätuote. Se on sovitettu kohdekaupunkien mittasuhteisiin. Mallin tarkoituksena on toimia työkaluna, pelkistävänä konseptina, jolla helpotetaan kaupungin suunnittelua sekä siihen liittyvää tutkimusta, viestintää ja keskustelua. Malli on tarkoitettu toisaalta kaupungin historian ja nykytilan analysointiin, jolloin on kyse tunnistavasta mallista sekä toisaalta tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja ohjelmointiin, jolloin kyse on tavoitemallista.

Mallin keskeisenä asiakirjana on Peruskaavio, joka antaa puitteet kaupunkikohtaisten karttojen laadinnalle. Peruskaavio antaa puitteet myös mallia täydentäville osille, jotka tilanteen ja tarpeen mukaan voivat olla yleispiirteisiä tai tarkkoja. Tarkkuusasteeseen vaikuttavat tarkasteltavan alueen laajuus, selvitettävien asioiden määrä sekä käytettävissä olevat resurssit.

Mallilla ja sen käytöllä tavoitellaan nykyistä parempia kaupunkeja, mutta se ei tähtää mihinkään erityiseen mallikaupunkiin.

Peruskaavio

Kaupunkimallin runkona on Peruskaavio 8 km. Kaavio keskittyy varsinaiseen kaupunkialueeseen, joka ulottuu 7-9 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Peruskaavio tarjoaa rungon kaupunkijärjestelmien ja niiden alueiden tunnistamiselle, kuvaamiselle ja luokittelulle. Ympäröivän muun kaupunkiseudun mallintamisen runkona on Peruskaavio 20 km.

Kaavioiden mitoittavat kehät tarjoavat rungon erikokoisten kaupunkiseutujen keskinäiseen vertailuun. Sisin mitoittava kehä (2 km) auttaa jalankulkukaupungin järjestelmän ulottuvuuksien tunnistamisessa. Seuraava mitoittava kehä (8 km) osoittaa sisemmän joukkoliikennkaupungin ulottuvuuksi- Se auttaa myös kaupunkialueen ja muun kaupunkiseudun välisen rajan tunnistamisessa. Suurilla kaupunkiseuduilla vastaava kehä auttaa sisemmän ja ulomman joukkoliikennekaupungin välisen rajan tunnistamisessa. Ulompi kehä (20 km) auttaa autokaupungin ja sitä vastaavan seudullisen järjestelmän ulottuvuuksien tunnistamisessa ja vertailussa.

Täydentävät osat

Peruskaavion rinnalla tarvitaan määrityksiä ja luokituksia, joilla kaupunkijärjestelmät voidaan tunnistaa, kuvata ja analysoida. Tarkempaa metodiikkaa tarvitaan, kun käsittelyyn otetaan kaupunkijärjestelmien osa-alueet, elementit, toiminnat ja ominaisuudet. Näiden kuvauksessa ja käsittelyssä käytetään täydentäviä kaavioita, karttoja, taulukoita, tekstejä ja muita kuvauksia. Malli on tarkoitettu kokonaisvaltaiseen käyttöön siten, että samoilla perusluokituksilla ja kuvauksilla voidaan käsitellä historiaa, ajankohtaista tilannetta sekä tulevaisuutta.

Kartoissa ja kuvauksissa voidaan käyttää lähes mitä tahansa hyviksi havaittuja tekniikoita ja havainnollistamistapoja, kunhan sovellutusten perustana pidetään peruskaavion mukaisia luokituksia ja määrityksiä.

Todellisuusmalli

Todellisuusmallilla tarkoitetaan tässä selostuksessa sitä uutta tarkastelutapaa, jolla kaupunkijärjestelmien historia tunnistetaan, ja käsitys kaupungin nykytilasta samalla selkeytyy. Tässä kuvauksessa keskeisiä asiakirjoja ovat mallin peruskaavioon tukeutuvat kartat sekä niihin liittyvät täydentävät aineistot. Kartat selostuksineen ovat pelkistettyjä kuvauksia, joissa tarkastelun tarkkuusaste määräytyy tarkastelualueen laajuuden sekä tarkastelun käyttötarpeen ja mittakaavan mukaan.

Kaupunkijärjestelmät ovat toiminnallisia perusjärjestelmiä, ja niiden tunnistamiseen perustuvat aluerajaukset mahdollistavat tehokkaan seurannan ja kaupungin tilan arvioinnin. Kuopio 2015 -raportti on esimerkki kolmen kaupunkijärjestelmän malliin tukeutuvasta kaupunkijärjestelmien historian kuvauksesta ja analysoinnista. Perusmalliin perustuvat analyysi- ja seurantakartat ovat osoittautuneet hyvin käyttökelpoisiksi työkaluiksi sekä ajankohtaisten analyysien laadinnassa että kaupunkikehityksen järjestelmällisessä seurannassa. Tästä on saatu hyviä kokemuksia lukuisissa Kuopion kaupungin tuottamissa seurantakartoissa ja raporteissa.

Mallia on käytetty myös UF-projektin kaupunkijärjestelmien kohdekaupunkien aikasarjojen karttojen sekä niitä täydentävien taulukoiden ja tekstien tuottamisessa.

Kansallisella tasolla vastaavia aluerajauksia ja luokituksia on käytetty astetta pelkistetymmällä tasolla uutta kaupunkimallia soveltavan UZ -analyysin kartoissa.

Uusi esimerkki mallin sovellutuksista on peruskaavion Mitoittaviin kehiin perustuva analyysi, jolla tunnistetaan kaupungin sijainnin tarjoamat mahdollisuudet ja niiden hyödyntämisen aste.

Mallin mukainen jäsentely on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti uusissa selvityksissä ja seurannoissa, mutta se on käyttökelpoinen myös vanhan pirstaleisen tiedon kokoamisessa ja jäsentämisessä. Vaikka kaupunkijärjestelmien syntyä ja historiaa ei ole järjestelmällisesti seurattu, on kehityksestä runsaasti sirpaleista tietoa ja erityisaineistoja. Näiden hajanaisten aineistojen kokoaminen ja hyödyntäminen on vaikeaa, mutta onnistuu, kun työssä käytetään Kolmen kaupunkijärjestelmän mallia ja sen peruskaavioon pohjautuvaa metodiikkaa.

Tavoitemalli

Peruskaavion käyttö ei rajoitu pelkästään historian ja nykytilan analysointiin, vaan se on käyttökelpoinen myös tulevaisuuteen tähtäävien rakennekuvien, skenaarioiden ja rakennesuunnitelmien laadinnassa. Tästä esimerkkinä Kuopion on Sormimalli, jota on eri muodoissaan käytetty kaupungin suunnittelun, päätöksenteon ja kehittämisen välineenä jo lähes 20 vuoden ajan.

Kohdekaupungeissa on tekeillä rakennesuunnitelmia ja yleiskaavoja, joissa käytetään tavoitemallin suuntaista ajattelutapaa. Tarkoituksena on, että Kolmen kaupunkijärjestelmän malli antaa tähän työhön tukea ja uutta metodiikkaa.

Mallin tausta ja liittyminen

Tämä kohdekaupunkien malli pohjautuu uuteen globaaliin ajattelutapaan, siihen perustuvaan Urban Fabrics -kaupunkimalliin, sekä ajattelutapaa tarkentavaan teoriaan. Näitä on selostettu tämän raportin muilla sivuilla. Malli perustuu myös kohdekaupunkien analyysiin, Kuopion kokemuksiin sekä kansainvälisen tason tutkimusaineistoon ja kirjallisuustutkimukseen. Tehdyt selvitykset ovat suurelta osin työaineistoja ja luonnoksia, joista vain keskeisiä osia on ehditty dokumentoimaan tähän raporttiin.