Kotisivu - Ajattelutapa

Uusi ajattelutapa

kotisivu

Luonnos 27.9.2013

Uusi ajattelutapa tunnistaa kaupunkijärjestelmät

Uusi ajattelutapa, joka tunnistaa kaupungeissa kolme kaupunkijärjestelmää (Three Urban Fabrics), on keskeisiltä lähtökohdiltaan erilainen kuin tavanomaiset ajattelutavat, joissa kaupunkia käsitellään yhtenä kokonaisjärjestelmänä. Uudessa ajattelussa keskeistä on kaupunkijärjestelmien olemassaolon ja kehityshistorian tunnistaminen sekä yksittäisten kaupunkijärjestelmien mittasuhteiden, perusominaisuuksien ja dynamiikan tunnistaminen.

Kaupunkijärjestelmien synty liittyy suurten innovaatioiden tuottamiin yhteiskuntakehityksen aaltoihin, jotka suurelta osin tekevät ymmärrettäväksi myös kaupunkijärjestelmien synnyn ja kehityshistorian. Höyrykone ja sähkömoottori loivat edellytykset joukkoliikennekaupungeille, auto loi edellytykset autokaupungeille. Vaikka uusien kaupunkijärjestelmien synty aikanaan tunnistettiin, niitä oli vaikea liittää perinteiseen kaupunkikäsitykseen tai sovittaa sen puitteisiin. Helpompaa näyttää olleen suuntautuminen kokonaan uuteen kaupunkikäsitykseen, joka koottiin "Modernin kaupungin" ajattelutavaksi, tavoitteiksi ja malleiksi. Tuo 1930 -luvulta periytyvä ajattelutapa, joka ei tunnista kaupunkijärjestelmiä, on huono. Se on johtanut pahoihin virheisiin sekä ajattelussa että kaupunkien rakentamisessa. Kun kaupunkijärjestelmiä ei ole arvostettu, ei niiden kehitystä myöskään ole seurattu eikä analysoitu.

Uusi ajattelutapa tunnistaa kaikki kaupunkijärjestelmät, jalankulkukaupungin, joukkoliikennekaupungin ja autokaupungin, ei pelkästään historiallisina kehitysvaiheina, vaan dynaamisina rinnakkaisina kokonaisvaltaisina järjestelminä, jotka yhdessä muodostavat kaupungin. Kaupunkijärjestelmien tunnistaminen ei sinänsä ole uutta. Esimerkiksi Peter Hall on tunnistanut jopa joukkoliikennekaupungin kehitysvaiheet; "the early public-transport city" ja "the later public-transport city" (Hall 1992). Tunnistaminen ei kuitenkaan ole johtanut kaupunkijärjestelmien kehityksen seurantaan, joten tapahtuneesta kehityksestä on löydettävissä lähinnä sirpaleista hajatietoa. Uusi ajattelu on kuitenkin jo parin vuosikymmenen ajan vaikuttanut tutkimukseen ja siten myös seurantatietoa on jossain määrin saatavissa. Tämän tutkimuksen keskeisiä aineistoja ovat olleet Peter Newmanin ja Jeffrey Kennworthin An International Sourcebook 1960-1990 kartat ja aineistot (Kennworthy et al 1999) sekä Kuopion seuranta-aineistot. Nykytilanteen tunnistamiseen on puolestaan käytettävissä hyvät kartta-aineistot, kuten Google maps, OpenStreetMap jne.

Projektiin sisältyvä kartta-aineistojen perustarkastelu osoittaa, että kaupunkijärjestelmillä on selvästi tunnistettavat ulottuvuudet. Nämä perusulottuvuudet voidaan tunnistaa jo pelkästään eri liikennejärjestelmien sekä palveluverkostojen ulottuvuuksien perusteella.

Selityksensä kaupunkijärjestelmien ulottuvuudet saavat kaupunkilaisten elintavoista, erityisesti päivittäisestä liikkumisesta, jonka on todettu tapahtuvan yleisen, noin tunnin mittaisen aikabudjetin puitteissa.

Uusi ajattelutapa haastaa perinteisen ajattelun

Uusi ajattelutapa haastaa vanhan ajattelun, joka on hallinnut kaupunkisuunnittelua ja kaupunkitutkimusta jo lähes sadan vuoden ajan. Tavanomainen ajattelutapa, joka tunnistaa kaupungin yhtenä kokonaisjärjestelmänä, syntyi aikana, jolloin industrialismin saastuttama ja tungostunut jalankulku- ja joukkoliikennekaupunki haluttiin purkaa ja korvata uudella terveellisellä, väljällä ja joustavalla kaupunkijärjestelmällä. Ajallisesti nämä uuden kaupunkijärjestelmän kehittämistavoitteet liittyivät autokaupungin kaupunkijärjestelmän syntyyn. Tämä osaltaan selittänee autokaupunkia myötäilevän kokonaisajattelun syntyä ja muiden kaupunkijärjestelmien vähättelyä.

Kun tavoitteena oli uusi ”hyvä kaupunki”, ei vanhoja kaupunkijärjestelmiä osattu tai haluttu arvostaa. Myöhemmin niitä ei osattu enää edes tunnistaa. Vastaavasti ei tunnistettu, että ”hyvän kaupungin” tavoittelu asettui viimeistään toteutusvaiheessa ensisijaisesti uusimman kaupunkijärjestelmän, eli autokaupungin määrittämiin puitteisiin.

Uusi ajattelutapa tuottaa uusia malleja ja uutta teoriaa

Vaikka autokaupunkia suosiva, yhden kokonaisjärjestelmän tunnistamiseen pyrkivä ajattelu yhä suurelta osin hallitsee mallien laadintaa ja teoreettista keskustelua, on uusi ajattelu yleistymässä. Se kiinnittää huomiota jalankulku- ja joukkoliikennekaupungin toimintoihin ja elementteihin sekä lisääntyvässä määrin myös itse järjestelmiin ja niiden ominaisuuksiin. Se myös tuottaa käytäntöjä, malleja ja osateorioita, jotka helpottavat kaupunkijärjestelmien tunnistamista ja selkeyttävät uutta ajattelutapaa. Uusi ajattelutapa ja uudet kolmen kaupunkijärjestelmän mallit ovat luoneet pohjaa uuden kokonaisvaltaisen kaupunkiteorian kokoamiselle.